Työn tarkoitus -Onko työtön arvoton ihminen?

Kutsu ihmisyyteen

Lähestyn työttömyyden aihetta logoterapian näkökulmasta. Logoterapian kehittäjän, itävaltalaisen psykiatrin ja filosofian tohtori Viktor E. Franklin (1905–1997) mukaan logofilosofia ottaa vahvasti kantaa ihmisen tehtäväluonteeseen ja samalla työn tarkoitukseen. Ihmisen tahdon vapaus, ihmisen tahto tarkoitukseen ja elämän tarkoitusluonne ovat arvo- ja tarkoituskeskeisen filosofian peruspilareita. (Niiles-Mäki, Sadeaho 2021, 12, 20–21.)

Ihmisen olemassaololle on olennaista suuntautuminen itsestä ulospäin kohti objektiivisia arvoja (oikeudenmukaisuus, totuus, kauneus, hyvyys). Elämä itsessään kysyy meitä ihmisiä täyttämään velvollisuutensa, ihmisyyden velvollisuutensa elämän eri tilanteissa tulevien tehtävien kautta. Kyse ei ole siis haluista tai tarpeista, vaan kutsusta ihmisyyteen.

Jokainen hetki luo uuden mahdollisuuden tarkoitukseen

Tarkoituksen toteuttaminen on ikään kuin oikean palan löytämistä oikeaan paikkaan. Voisi sanoa, että ihminen täyttää ihmisyytensä paikan silloin, kun hän tiedostaa oman elämälleen asettaman kysymyksen ja vastaa siihen siten, että aukko sen välillä mitä on ja mitä tulisi olla täyttyisi. Frankl kutsuu tätä noogeeniseksi jännitteeksi eli henkiseksi jännitteeksi. Se on siis laadullisesti eri asia, kuin tavoitellessamme kehomielen homeostaasia eli tasapainoa. Itse kutsun sitä elämän liekiksi ja voimaksi. (Niiles-Mäki ym. 2021, 157; Niiles-Mäki, Sadeaho 2020, 29.)

Työttömyyden julma asenne

Ammatin eksistentiaalinen merkitys käy ilmi ihmisen kohdatessa työttömyyden. Työttömät kokevat usein itsensä hyödyttämäksi ollessaan vailla työtä, ja päättelevät, ettei elämällä ole enää tarkoitusta. (Frankl 1983, 170–171.) Työttömyys voi koskettaa meitä jokaista jossain vaiheessa elämäämme. Silti kulttuurissamme elävät vanhoilliset asenteet koskien työttömyyttä. Vai mitä mieltä olet? Pitääkö työttömän tuntea häpeää ja syyllisyyttä? Onko työtön huono ja arvoton ihminen? (Näre ym. 2022, 11.)

”Minä kuolin 27.3.2015, mutta unohdin vain lakata hengittämästä. En ole koskaan tuntenut itseäni näin tarpeettomaksi. Ei työtä, rahaa, opiskelupaikkaa, ystäviä. Elämäni junnaa paikallaan kolmatta vuotta tehden välillä pieniä nytkähdyksiä alaspäin.” (Näre, Näre 2022, 39.)

Varmastikaan kaikille ihmisille työttömyys ei merkitse romahdusta. Frankl peräänkuuluttaa ihmisen vastuuta omasta itsestään ja muista. Ne työttömät, jotka eivät ole menettäneet toimijuuttaan, ovat aktivoituneet muilla elämän alueilla. Heikosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta, he eivät tunne oloaan epätoivoiseksi. He ovat oivaltaneet, että ihmisen elämän tehtävä ja tarkoitus ei piile enää työpaikassa. (Frankl 1983, 173.)

Mielekästä tekemistä ja yhdessäoloa ilman sanktion pelkoa

Tulevien vaalien teemana on nostaa, kuten aina, työllisyyttä. Jokainen työtön on arvokas yksilö ja jokaisen työttömyyden takana on omanlaisensa tarina.

Toivon todella, että sellaiset työttömien työllistämistoiminnan aktivointi- ja sanktiopoliittiset toimenpiteet, jotka voivat saattaa työttömän todella lamaannuttavaan tilaan uudistettaisiin. Toivon todella, että työttömille tulee mahdollisuus osallistua halutessaan vapaaehtoistyöhön (kaikkien järjestöjen ja yhdistysten toimintaan) ja osaamisen kehittämiseen. Osallistuminen eri työvoimapoliittisiin koulutuksiin tulisi olla riippumaton aktivointi ym. toimenpiteistä. (Näre ym. 2022, 332–334.)

Tekemisen tärkeys mielenterveydelle

Frankl on kirjoituksissaan tuonut selvästi esiin tekemisen tärkeyden. Esimerkiksi nuorten masennus oli hävinnyt, kun työttömät nuoret olivat saaneet luottamustehtävän. Sillä ei ollut väliä, saivatko he siitä palkkion, mutta sillä oli iso merkitys, että nuoret kokivat itsensä tarpeelliseksi tehdessään työtä hyvän puolesta. (Frankl 1984, 56.)

Franklin mukaan ihminen tarvitsee itselleen sopivan määrän haasteita. Ihminen tarvitsee siis sopivaa jännitettä sen välille mitä hän on, ja minkälaiseksi hän voisi tulla objektiivisia arvoja toteuttaessaan. (Frankl 1983, 17–18.)

Oma kokemukseni

Toimin itse lähes 9 vuotta työllisyyspoliittisissa hankkeissa. Muistelen yhä lämmöllä niitä kaikkia (100–200 henkilöä/ vuosi), jotka osallistuivat toimintaan eri sopimuksin. Nämä ihmiset, jotka olivat syystä tai toisesta olleet pitkään työttöminä olivat vastuullisia, osaavia ja huumorintajuisia työntekijöitä. Yhteisöllisyyttä, ihmisarvoista kohtelua ja omien vahvuuksien löytämistä tarvitsevat ihan jokainen. Olemme kaikki epätäydellisen täydellisiä.

”Työnteko ei ole kaikki kaikessa, se ei ole elämän tarkoituksellisuuden riittävä eikä välttämätön ehto. Ihminen saattaa käydä työssä, mutta ei silti elä tarkoituksellista elämää. Joku toinen ei ehkä käy työssä, mutta antaa silti elämälleen tarkoituksen”. (Frankl 1983, 175.)

Lähteet:

Frankl, Viktor 1983. Olemisen tarkoitus. Otava, Keuruu

Frankl, Viktor 1984. Itsensä löytäminen. Kirjayhtymä, Helsinki

Niiles-Mäki, Anne & Sadeaho, Minna 2020. Johdatus logofilosofiaan. Mediapinta Oy

Niiles-Mäki, Anne & Sadeaho, Minna 2021. Käsikirja logoterapeuteille.   Tarkoituskeskeisen filosofian koulutusyhteisö TFK. Jyväskylän Yliopistopaino.

Näre, Sari & Näre, Lena 2022. Työttömyys sattuu. Arjen kamppailua työllistämistoimien rattaissa. Gaudeamus.