Mikä ihmeen työnohjaaja? Mihin sellaista tarvitaan?

Työnohjaus nimenä on hieman harhaanjohtava. Se ei ole työn opastusta, perehdyttämistä tai neuvomista. Oikeastaan jossain tapauksessa voi olla parempikin, ettei työnohjaaja tunne ohjattavan ammattialaa. Tällöin ohjaaja voi rohkeammin ihmetellä ja kysyä sellaisia kysymyksiä, jotka eivät tulisi muuten mieleen. Eli työnohjaajan ei tarvitse olla ohjattavan työn asiantuntija.

Työnohjaaja pyrkii ensisijaisesti tekemään sellaisia kysymyksiä, jotka auttavat ohjattavaa/ohjattavia löytämään omia ratkaisuja työn sujuvuuden parantamiseksi ja jäsentämään työhön liittyviä tilanteita sekä oppimaan niistä.

“ratkaisuja työn sujuvuuden parantamiseksi ”

Työnohjaaja on yksilön tai työyhteisön prosessin ohjaaja. Siinä on havaittavissa valmennuksellisia piirteitä, mutta työnohjaus on usein kestoltaan pidempää ja pohtivampaa työn kehittämistä kuin valmennus (coaching).

Yksilötyönohjauksesta voi olla hyötyä jo yhdestäkin kerrasta. Olen itsekin käynyt työnohjauksessa kertaluonteisesti, kun olen halunnut selkiinnyttää ajatuksiani ratkaisukeskeisen työnohjaajan kanssa.

Uutta palvelualoille?

Työnohjaus on sosiaalialalla ja opetusalalla työskenteleville yleensä tuttua ja säännöllistä toimintaa. Oma tavoitteeni olisi laajentaa työnohjaus palvelualoille ja erityisesti operatiivista työtä tekeville esihenkilöille. Koska olen työskennellyt kaupan alan- ja sosiaalialan työtehtävissä voin sanoa, että työnohjauksen hyödyt ovat olleet vaikuttavia. Vaikeimmistakin asioista on paljon helpompi keskustella luottamuksellisesti ulkopuolisen ohjaajan kanssa ja rakentaa tulevaisuutta eteenpäin, kuin yrittää alituisesti muuttuvassa ja uudistuvassa työympäristössä selviytyä oman väen turvin tai yksin.

“Yksilötyönohjauksesta voi olla hyötyä jo yhdestäkin kerrasta. Olen itsekin käynyt työnohjauksessa kertaluonteisesti, kun olen halunnut selkiinnyttää ajatuksiani ratkaisukeskeisen työnohjaajan kanssa. ”

Omat hyvät kokemukset ohjauksesta saivat minut opiskelemaan työnohjaajaksi, jotta voisin auttaa muita kokemaan samoja positiivisia oivaltavia elämyksiä.

Oma konkreettinen kokemus työnohjauksesta

Olen itse toiminut pitkään esihenkilötehtävissä (24 v.). Työnohjaus tuli vuosien varrella tutuksi yksilö- ja ryhmätyönohjauksissa. Muistan elävästi hetken, kun ”lomalle lähtö”- stressi oli pahimmillaan ja työt tuntuivat kaatuvan päälle.

Olin sopinut tapaamisen työnohjaajan kanssa ja olin sen siinä vaiheessa päivää unohtanut, kun hän iloisena saapui paikalle. Olin kuulemma sen näköinen, että olisin halunnut heittää hänet ovesta ulos. Yritin kovasti peruuttaa tapaamiseni vedoten kovaan kiireeseeni. Työnohjaani ei kuitenkaan antanut periksi - onneksi. Kun olin jutellut hänen kanssaan antaen tilaa itselleni jäsentää asioita ja aikatauluja, aloin rauhoittumaan. Loppujen lopuksi sain kaiken valmiiksi ennätysajassa. Kirjaimellisesti silittelin tyhjää työpöytääni.

Mitä työnohjaus on?

Suomen työnohjaajat ry määrittelee työnohjauksen seuraavasti:

 ” Työnohjaus on oman työn tutkimista, arviointia ja kehittämistä, joka tapahtuu koulutetun työnohjaajan avulla. Se on työhön, työyhteisöön ja omaan työrooliin liittyvien kysymysten, kokemusten ja tunteiden yhdessä tulkitsemista ja jäsentämistä”.

Työnohjaus on aina luottamuksellista ja sitä koskevat periaatteet on kirjattu Suomen työnohjaajat ry:n laatimiin eettisiin periaatteisiin. Jäsenenä olen sitoutunut noudattamaan annettuja ohjeita.

Itse koen tärkeäksi keskustella ja tutkia yhdessä perustehtävän ja työroolin kautta, miten esimerkiksi voi parantaa työhyvinvointia, työn sujuvuutta ja itseymmärrystä. Erityinen osaamisalueeni on arvokeskeinen, logoteoreettinen työnohjaus lähiesihenkilöille ja työyhteisöille.

Työnohjaus siis sopii kaikille, jotka haluavat kehittyä työssään ja oppia uutta. Taitavalla työnohjauksella voi olla valtava vaikutus koko työyhteisön hyvinvointiin ja sitä kautta työn tuottavuuskin lisääntyy.

Miten työnohjaus vaikuttaa?

Tutkimusten mukaan organisaatioissa, joissa työnohjausta on toteutettu, on löydetty seuraavia yhteyksiä työnohjauksen ja seuraavien tekijöiden välillä:

•                 työn laatu ja tehokkuus sekä asiakastyytyväisyys parantuvat

•                 työntekijän ammatillinen identiteetti vahvistuvat

•                 työssä jaksaminen paranee, koska omien kokemusten jakaminen vahvistaa sisäistä voimantunnetta

•                 työnohjaus mahdollistaa oppimisen muilta

•                 työyhteisön ilmapiiri paranee ja poissaolot vähenevät

•                 esihenkilötyö ja johtaminen kehittyvät

•                 perustehtävä kirkastuu

•                 työn laatuvaatimuksia voidaan määritellä yhdessä työnohjauksessa

•                 moniammatillinen toiminta jäsentyy

                  (lähde: www.suomentyonohjaajat.fi)